Opiskelijoiden kommentteja
Snellman-korkeakoulun ylioppilaskunnan (SKY:n) U-nelma -lehdestä (2009) poimittua:
”Minä olen ihminen. Mitä on ihminen? Mitä on onnellisuus? Mitä on toisen ihmisen kohtaaminen? Mikä on rytmini kulkea tässä maailmassa? Kuljenko omaa rytmiäni vai itseni ulkopuolelta tulevan rytmin mukaan? Olenko minä vapaa ihminen? Mitä on vastuu? Kysymykset liittyvät ennen kaikkea kasvatukseen. Aikuisen itsekasvatukseen lapsen kasvattamiseen ajattelevaksi, maailmassa toimivaksi yksilöksi.”
(Luokanopettajaopiskelija)
”Ihminen on ihminen kun se käyttää päätään, tunteitaan, käsiään ja jalkojaan.”
(Luokanopettajaopiskelija)
”Itsetutkimuksen tie ei ole helppo kulkea, mutta Snellman-korkeakoulu antaa siihen hyvät puitteet. Silloin ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen: me olemme yhdessä tällä ihmisyyden polulla, emmekä aina tiedä, mitä mutkan takana odottaa.”
(Luokanopettajaopiskelija)
”Syvällä meidän sisällämme on paljon hiljaista viisautta. Luovien työskentelytapojen avulla pääsee siihen kiinni.”
(Luokanopettajaopiskelija)
”Snellman-korkeakoulussa vallitsee tietoisesti vahva yhteisöllisyys.”
(Opiskelija yleisopintovuodelta)
” Koulun alkaessa aloin huomaamattani käyttäytyä eri tavalla, sillä ihmiset olivat paljon enemmän kanssakäymisissä toistensa kanssa kuin aikaisemmassa opinahjossani […] Jokainen on tullut etsimään jotain oman elämänsä suhteen, mutta kukaan ei jäänyt ulkopuoliseksi, vaan kaikki ottivat toisensa aivan erityisellä tavalla huomioon.”
(Opiskelija yleisopintovuodelta)
”Luentojen keskusteleva ilmapiiri toi erikoisemmatkin aiheet usein lähemmäksi omaa elämää”
(Opiskelija yleisopintovuodelta)
”Yleisopintovuosi on ennen kaikkea ollut erilainen vuosi elämässäni. […] Vuoden jälkeen lähden maailmalle entistä kokemusrikkaampana.”
(Opiskelija yleisopintovuodelta)
”Mikä sai minut valitsemaan opettajaopinnot? Ratkaisevaa oli ajatus siitä, kuinka tärkeää lapselle on tulla nähdyksi. Mietin sitä, miltä tuntuu, kun kukaan ei näe potentiaalia, joka lapsessa on olemassa. Minulle tuli voimakas tunne siitä, että haluan olla se, joka näkee.”
(Luokanopettajaopiskelija)
”Erikoisuus opiskelussamme on se, että meiltä puuttuvat tentit ja pänttääminen miltei kokonaan. Mikä korkeakoulu tuollainen on, joku voi kysyä. Hyvä, vastaan kyselijöille, omaa ajattelua korostava. Ulkoinen pakko puuttuu. Motiivit ja halu tietää ja tehdä asioita tulevat sisältä käsin. Laiskottelemaan ei ole ehtinyt.”
(Luokanopettajaopiskelija)
”Puheen kanssa työskennellessään tekee työtä minuutensa kanssa.”
”Se, mitä opintoni Snellman-korkeakoulun puhe- ja draamataidelinjalla minulle merkitsee, lähentelisi kuitenkin pituudeltaan ehkä Waltarin Sinuhe Egyptiläistä, ehkä myös draamalliselta kaareltaan. Oman äänen tutkiminen ja puheen muodostaminen on matka, jolle ei näy loppua. Sanoihin voi vangita vain joitakin hetkiä tai oppimaani, mutta Omnia mea mecum porto – Kaiken kannan mukanani.”
(Puhe- ja draamataiteen opiskelija)
”Tällä matkalla olen ensin tehnyt matkan itseeni, sisimpääni. Olen löytänyt ja saanut kokea veden virtaavuuden, tulen palon ja lämmön, ilman keveyden ja tukevan, jämäkän maan jalkojeni alla. Kaikki nämä elementit elävät meissä ja ympäristössämme, mutta voivat olla hyvinkin piilossa ja unohdettuja. Minulle tämä tie elementteihin tapahtui puheenmuodostuksen kautta. Löysin omani, vahvistin ne eloon ja nyt kannan niitä mukanani ylläpitäen loiston ja voiman.”
(Puhe- ja draamataiteen opiskelija)
”Tämä on ollut matka itseni keskipisteeseen ja sieltä ulos. Soitinrakennuskurssi, jonka työn kohteena on ollut minun kehoni ja sieluni. Kaikki, mitä joskus olen kehooni piilottanut, on halunnut tulla päivänvaloon ja nähdyksi. Tämä on ollut sisäinen puhdistautumismatka, fyysisten kipujen siedätyshoito ja henkinen kasvuprosessi. Matka on ollut sekä tyhjentymistä että täyttymistä.”
(Eurtymiataiteen opiskelija)
”Maalausprosessissa syntyy lopulta kuva jostakin, se tulee kuin lahjaksi maailmaan. Sen jälkeen se jokaisella katsantokerralla avautuu kuin kerrottu ruusu, loputtomasti. Syntyy oma kokemus. Jos sen raaskii jakaa muiden kanssa, syntyy yhteinen kokemus. Syntyy portti: jokainen katsoja ottaa siitä kulkiessaan jotain mukaansa ja myös antaa omaan kuvaan jotakin. Kuvaan, joka jo elää omaa elämäänsä.”
(Kuvataideopiskelija)
”Koskaan ei ole mikään vaikuttanut minuun niin voimakkaasti.” (Varhaiskasvattajaopiskelija)
